Suomen ja Ruotsin patentointitoiminnan vertailu 2006-2016

Suomen ja Ruotsin asema maailman johtavina teknologia- ja keksintömaina on heikkenemässä, selviää Patentti- ja rekisterihallituksen ja Teqmine Analytics Oy:n tekemästä patenttivertailusta.

Tutkimuksessa ennakoitiin myös sitä, miten nykyiset kehitystrendit vaikuttavat maiden taloudelliseen kilpailukykyyn tulevaisuudessa.

finland_sweden_global

Indeksivertailu 2006-2016 Suomalaisten ja ruotsalaisten keksijöiden ja kaikki USPTO patenttihakemukset. 2006=100, *Arvio. Data 1.1.-31.8.2016, Lähde: USPTO, Teqmine Analytics Oy.

Patentointi on maailmanlaajuisesti kasvanut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Siksi Suomen ja Ruotsin suhteellisen aseman heikkeneminen voi pitkään jatkuessaan muodostaa merkittävän haasteen maiden taloudelliselle kilpailukyvylle ja teknologisen osaamisen tasolle sekä heikentää niiden mainetta johtavina innovaatioekosysteemeinä.

Molempien maiden keksintötoiminta on merkittävässä murrosvaiheessa, jota leimaa keksintötoiminnan laantuminen ja perinteisesti keskeisten toimijoiden (Nokia ja Ericsson) merkityksen vähentyminen. Keksintötoiminnassa tapahtunut muutos on ollut Suomessa ja Ruotsissa niin raju, että sille muodostaa parhaan vertailukohdan 1990-luvulta alkanut teknobuumi. Murros voi ennakoida startup- ja pk-yritysten suhteellisen merkityksen kasvua, mutta vasta lähivuosien kehitys ja lisäselvitykset antavat tähän tyhjentävän vastauksen.

Vaikka trendit ovat pitkälti yhteneväisiä maiden kesken, niin niistä löytyy myös merkittäviä eroja.

Keskeisin ero on se, että Ruotsi on tehnyt innovaatiotoiminnassaan “loikan” eteenpäin vuosina 2008-2013. Ruotsalaiset keksijät ovat tuolloin hakeneet patentteja paljon yli kansainvälisen keskiarvon, kun taas suomalaiset keksijät ovat juuri pitäneet entisen tasonsa. Viime vuosina kummankin maan keksintötoiminta on kääntynyt Suomen kanssa saman tahtiseen laskuun.

Kummassakin maassa alueellinen keksintötoiminta on vahvasti eriytymässä siten, että se keskittyy entistä enemmän vain yhteen kasvukeskukseen: Ruotsissa Tukholman ja Suomessa Helsingin seudulle. Pääkaupunkialueiden vertailu paljastaa myös, että Tukholman seudun keksintötoiminta on kasvanut rajusti viime vuosina, ja se on ohittamassa Helsingin seudun keksintöjen määrässä. Tukholman seudun patenttihakemukset ovat nelinkertaistuneet vuosina 2006-2016, kun taas Helsingin seudun patenttihakemusten määrä on pysynyt käytännössä samana.

Merkittävistä määrällisistä muutoksista huolimatta historialliset ja rakenteelliset erot Suomen ja Ruotsin keksintötoiminnassa ovat osin pysyneet muuttumattomina. Näistä tärkeimmät ovat Ruotsin teknologisen monipuolisuuden jatkuminen ja Suomen keksintötoiminnan keskittyminen muutamille avainalueille.

Teknologiaosaamisen monipuolisuutta arvioitiin luokittelemalla maiden patentit Teqmine:n tekoälyteknologialla 25 eri teknologia-alueeseen. Vertailussa Suomi oli selkeä teknologiajohtaja vain 5 osa-alueella, kun taas Ruotsi osoittautui teknologiajohtajaksi kaikilla muilla 20 osa-alueella.

Suomen ja Ruotsin keksintötoiminnan murros edellyttää sekä yrityksiltä että julkiselta sektorilta merkittäviä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan tutkimuksen ja kehityksen merkitystä yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle.

LUE KOKO TUTKIMUS: keksinnoista_kilpailukykya_v1-0_fi

2018-05-12T13:24:15+02:00 December 2nd, 2016|News|0 Comments